Uskali Mäki on Helsingin yliopiston akatemiaprofessori ja TINT – Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences -tutkimusyksikön johtaja. Hän tutkii enimmäkseen yhteiskuntatieteiden ja etenkin taloustieteen filosofiaa, mutta myös muita tieteenaloja ja tiedettä yleisesti. Tällä hetkellä hän tutkii tieteellistä realismia, mallintamista, poikkitieteellisyyttä ja tieteellistä imperialismia.
Uskali Mäki is an Academy Professor at the University of Helsinki, directing TINT – Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences. Earlier, he was Professor of Philosophy at the Erasmus University of Rotterdam in the Netherlands, directing EIPE [Erasmus Institute for Philosophy and Economics]. He is a former editor of the Journal of Economic Methodology (1995-2005), and former Chair of the International Network for Economic Method. He has held visiting positions at several universities and currently sits in the editorial boards of ten journals. His research is mainly on the philosophy of the social sciences and of economics in particular, but it occasionally covers other areas of science as well as general issues in the study of science. Topics presently on his agenda include scientific realism, models, interdisciplinarity, scientific imperialism. His books include The Handbook of the Philosophy of Economics (Elsevier 2012); The Methodology of Positive Economics. The Milton Friedman Legacy (Cambridge University Press 2009); The Economic World View (Cambridge University Press 2002); and Fact and Fiction in Economics (Cambridge University Press 2001). He has published in economics and philosophy journals such as Journal of Economic Literature, Economics and Philosophy, Synthese, Studies in History and Philosophy of Science, Erkenntnis, Kyklos, Perspectives on Science, History of Political Economy, Philosophy of the Social Sciences, Cambridge Journal of Economics. http://www.helsinki.fi/tint/maki
Homo economicus, aikamme ihmismuotti?
Itsekäs, ahne, laskelmoiva, informoitunut, lähes kaikkivoipainen yhteisöarvoille kylmä robotti. Näin on ollut tapana olettaa taloustieteen teoreettisissa malleissa markkinoilla toimivista ihmisistä. Markkinat toimivat hyvin, jos ihmiset toimivat kuin homo economicus. Yhteiskunta on nyt kiihtyvällä vauhdilla markkinaistumassa, elämänalue toisensa jälkeen. Ostaminen ja myyminen, kilpailu ja tehokkuus, kustannus ja hyöty – tällaiset kategoriat lisääntyvästi hallitsevat ajattelua ja yhteiskuntapolitiikkaa. Edellyttääkö tämä, myös jotta pärjäisimme markkinaistuvassa maailmassa, että lisääntyvästi käyttäydymme kuin homo economicus? Luontuuko tämä meiltä tuskattomasti, ja haluammeko sitä? Mitä sanoo psykologia ja neurotiede? Onko Defoen tarina Robinson Crusoesta nerokas allegoria, joka ennakoi nyky-yhteiskunnan kulttuurista megatrendiä?
Homo Economicus, the Man of Our Time?
Consider a selfish, greedy, calculating, informed, nearly omnipotent robot completely indifferent to social values. This is how people are generally assumed to be like in the theoretical models of economics. The markets work well if people behave as the “homo economicus”. Society is quickly becoming more and more marketized, one area of life after another. Buying and selling, competition and efficiency, cost and utility – these kinds of categories are conquering thought and social politics. Does this then entail, also in order for us to make it in the marketized world, that we behave like the homo economicus? What do psychology and neuroscience say on the subject? Is Defoe’s story of Robinson Crusoe an ingenious allegory that foreshadows a cultural megatrend of modern day society?
Philosophy talk (in Finnish), 20 min
Kiasma Theatre, 1st Floor, 11:45pm
12 PERFORMANSSIA, KLO 19-7 44 FILOSOFISTA PUHEEVUOROA, KLO19-7
12 PERFORMANCES, 7PM – 7AM 44 PHILOSOPHY TALKS, 7PM – 7AM